lauantai 24. kesäkuuta 2023

C-pentue on syntynyt!

Kuusi ihanaa pientä kooikerhondjen pentua näki päivänvalon! 


Tässä vielä odotellaan pentujen syntymää kuumeisesti...

Mittailin Kelmin lämpöjä suht tiheästi sen saavuttua luokseni 18. kesäkuuta, jolloin ensimmäisestä astutuksesta oli 57 vuorokautta. Kelmi on vieraillut luonani niin paljon ja ollut kanssani muutenkin paljon, että siksi emme kokeneet aiempaa siirtymää luokseni tarpeelliseksi. Kelmi oli heti kuin kotonaan. Java on sille tuttu ja hyvä kaveri (emä), niin mikäs siinä ollessa. Kävin vielä maanantaina punnitsemassa Kelmin Hervannan eläinlääkäreillä, jossa kävimme myös ultrassa toukokuun 22. päivä. Silloin Kelmi painoi 12,55 kg ja 19.6. paino oli nousssut 14,7 kiloon. Emme punninneet Kelmiä astutuksen aikaan enkä punninnut sitä enää lähempänä syntymää. Tarkkaa painon nousua ei siis tiedetä. (Java painoi 19.6. sille nyt ominaisen ja hyvän painon eli n. 13,2-13,3 kg)

Kelmi tiineysvuorokausi 60/61 <3

Kelmin lämmöt luettelona (en jaksanut tehdä kaavioita):

19.6. klo 18: 37,9-38,0 astetta
19.6. klo 22.20: 37,6 astetta
20.6. klo 2.30: 37,7 astetta
20.6. klo 6.20: 37,7 astetta
20.6. klo 15.20: 37,9 astetta
20.6. klo 20.45: 37,6 astetta
21.6. klo 10.50: 38,2 astetta
21.6. klo 13.15: 37,8 astetta
21.6. klo 21.45: 38,1 astetta
21.6. klo 23.35: 37,6 astetta
22.6. klo 2.20: 37,8 astetta
22.6. klo 7.00: 37,4 astetta
22.6. klo 9.40: 37,7 astetta
22.6. klo 13.30: 37,6 astetta
22.6. klo 22.45: 37,6 astetta
23.6. klo 4.00: 37,5 astetta
23.6. klo 8.00: 37,2 astetta (teki kaksi kakkaa pihalle nopeasti, söi hitaammin, petailee, vinkuu, klo 8.30 alkoi läähätys)
23.6. klo 9.20: 37,2 astetta (visusti pysyy pedissä)
23.6. klo 11.05: 37,1 astetta (pedissä on, läähättää, on petaillut)
23.6. klo 12.15 37,4 astetta
23.6. klo 15.00: 37,4 astetta
23.6. klo 17.00: 37,7 astetta
23.6. klo 19.00: 37,6 astetta
23.6. klo 21.00: 37,8 astetta (ihan pieni kakka tuli, melkein joka kerta tullut kakka)

Jonkinlaista suolen tyhjentämistä Kelmi siis teki, mutta ruokahalu sillä ei kadonnut :-D Javahan ei enää pentujen syntymän lähestyessä suostunut syömään mitään, mutta Kelmille maistui - aavistuksen hitaammin se alkoi syömään, ja siitä päättelinkin, että synnytys voisi ehkä olla pian... En ollut kyllä yhtään varma, en edes siitä, olisiko tuo 23.6. klo 11 kieppeillä mitattu lämpö nyt se "alin" (voi olla, että en alinta saanut kiinnikään - sama homma ollut Javan pentueissa, että tuo 37,1 astetta ollut alin lämpö). 

Kelmi tiineysvuorokausi 60/61 <3

Kelmi oli kyllä äärimmäisen rauhallinen synnyttäjä. En toki tiedä hirveästi muita vertailukohtia, mutta esimerkiksi Javaan verrattuna Kelmi otti asiat hyvin rennosti! Se ei juuri läähättänyt tai petaillut, kuola ei valunut.. Hieman tärisi loppuvaiheessa, kun aloitti vihdoin supistelemaan.  Silloin aiemmin ajattelin Javan synnytysten olleen helppoja, mutta Kelmi veti kyllä siihen pohjat :-D Kelmi petaili muutamina viimeisinä päivinä pentupetiään lähinnä öisin. Muutoin se nukkui vähän missä milloinkin.

En ollut tosiaan ottanut röntgeniä, vaan ainoastaan kävimme ultrassa toteamassa tiineyden. Ultrassa ei ajeltu karvoja pois, ja eläinlääkäri näki ultraäänellä viisi pientä koiran alkua. Sanoi, että saattoi piilossa joku vielä olla, mutta ei kokenut tarpeelliseksi ajella karvoja ja tutkia tarkemmin - pääasia oli, että saatiin tietää tuleeko "yksi vai monta".

Tosiaan sitten juhannusaattona 23.6.2023 klo 21.00 mittasin Kelmin lämmön vielä viimeisen kerran ja Kelmi söi iltaruoan. Lämpö oli tällöin 37,8 astetta ja Kelmi vaikutti siltä, että ehkä tässä kuitenkin yön aikana vielä jotain alkaisi tapahtumaan. Olin sopinut saavani henkistä tukea synnytykseen, mutta valitettavasti tämä peruuntui eikä juhannuksena ollut saatavilla ketään mukaan apukäsiksi. Hieman siinä jännitin, että miten selviän yksin koko hommasta, mutta jotenkin oli tosi hyvä ja iloinen olo. Jännitys katosi kyllä hetkessä myöhemmin, kun koko homma alkoi todenteolla. Huomasin klo 21.45, että Kelmi aloitti supistelemaan hitaasti ja rauhallisesti. Ei siis kovin usein. Pohdiskelin, että onkohan vedet menneet niin, etten ole niitä huomannut... esimerkiksi ulkona pissalla käydessä? Seurailin Kelmin puuhia pentulaatikossa lattialla istuskellen ja viestittelin Facebookin Messengerissä Tiina Väli-Mattilan kanssa, joka on aikaisemmissa synnytyksissä ollut tukeni ja turvani. Nytkin sain häneltä hyviä vinkkejä ja rauhoittelut, että pärjään kyllä yksin hyvin. 


Vesien menon huomasin pyyhkeeseen tulleesta läntistä klo 21.55. Hetken möyrimisen ja ponnistelujen jälkeen Kelmistä kuului oikein sellanen *pruisk*-ääni ja nestettä tuli vielä lisää klo 22.08. Sitten alkoi supistelut, jotka eivät olleet todella aktiivisia, mutta kuitenkin suht tehokkaita. Seurailin ja pohdiskelin, kauanko voin odottaa ensimmäisen pennun syntymää. Heikoista supistuksista voi odottaa kauankin, voimakkaista ei juurikaan. Tiina oli tässäkin auttavana osapuolena ja kertoi, että on nähnyt voimakkaampiakin ja että hyvin voi seurailla, kun narttu on rauhallinen. Siinä meni sitten noin vajaat 30 minuuttia, kun näin sellaisia vesitäytteisiä pussukoita kaksin kappalein melkein tulossa. Vieläkään en ole aivan varma, oliko kaksi pentua siinä tulossa vähän niinkuin yhtä matkaa, vai oliko kyseessä yhden kasvattajan kertomat kohdussa olevat "täytepussit", jotka toimivat pehmusteena? En tiedä. Mutta ei sillä niin väliä, sillä kun siinä Kelmiä kehuin ja avustin hieman, pussit katosivat ja tilalla oli yksi pentu ulkona klo 22.40! Kelmi ei ihan ymmärtänyt ensin mitä pitää tehdä, joten se vaan tuijotteli muualle eikä aloittanut pesupuuhia. 

Olen synnytyksiin aina valmistautunut mm. kertakäyttöhanskoilla ja Nutriplus-geelillä. Lisäravinnetta tarjoan nartulle synnytyksen aikana ja sen jälkeen. Kertakäyttöhanskat taas ovat hyvät limaisten pentujen vastaanottoon. Avasin itse hanskat kädessä ensimmäisen pennun sikiöpussin ja tarjosin Kelmille napanuoraa katkaistavaksi. Ei tapahtunut mitään hetkeen, joten päätin itse kynsillä (edelleen ne hanskat kädessä) katkaista napanuoran. Istukka tuli myös ulos pennun mukana. Sen heitin roskiin. Kelmi taisi koko synnytyksessä syödä 2/6 istukoista, loput laitoin roskapussiin, joka oli myös hollilla roikkumassa. Olen myös aina varmistellut pennun synnyttyä, että sen ilmatiet ovat auki ja hieronut kuivalla pyyhkeellä pentua narttua avustaakseni. Sitten pentu saa imeä ja narttu nuolla pentua. Sen jälkeen vasta otin painon ja katsoin sukupuolen varmistukseksi. Ensimmäinen pentu oli uros!



Toinen pentu syntyi melkein heti perään klo 22.48 eli vain 8 minuuttia ensimmäisen jälkeen. Olen aika varma, että nämä kaverukset yrittivät yhtäaikaa ulos, minkä vuoksi toinen pullahti heti toisen perään. Tämän pennun kanssa Kelmi jo osasikin toimia itse ja minä vain hieman avustin ilmateiden tsekkauksessa ja kuivaksi hieromisessa. Toinenkin pentu oli uros. Kolmas pentu syntyi noin 30 minuutin kuluttua, kun kello löi 23.19. Kolmaskin pentu oli - ylläriylläri - uros! Tässä kohtaa vähän meinasin jo epätoivo iskeä, koska itselleni olisi tärkeää saada oma kasvatti Javan kaveriksi ja en itselleni osaa oikein muita ajatella kuin narttuja. Tietysti suvun jatkamisenkin suhteen se olisi tärkeää, että sukupuoli on narttu. Onnekseni klo 23.27 eli taas vain 8 minuutin päästä edellisestä syntyi neljäs pentu, joka oli narttu! Olin niiiiin iloinen. Kaiken lisäksi narttu oli todella kaunis, sillä oli runsaasti ruskeaa väriä. Kaikki pennut olivat tähän asti kyllä olleet hyvin värittyneitä, kaunispäisiä ja erittäin terhakoita ja reippaita! Ei tarvinnut siis tekohengittää ketään, vaan kaikilla oli selkeä tahto elää. Nisiä ne etsivät heti reippain ottein ja imivät onnellisina pieni mussutus vain kuuluen.

Tämän jälkeen seurasi 30 minuutin odotus ennen seuraavaa pentua. Viides pentu syntyi klo 23.57 ja sekin oli narttu! Viidennen pennun synnyttyä pohdiskelin, että olisikohan tämä sitten tässä. Kelmikin vaikutti rauhalliselta ja hoiti pentujaan hyvin. Se ei läähättänyt tai ollut yhtään tuskainen. Päätin, että lähden nyt viemään Kelmiä peppupesulle ja vaihdan laatikkoon aluset. Kelmihän ei ollut samaa mieltä kanssani, eikä hievahtanut yhtään, kun yritin saada sen nousemaan jaloilleen. Päätin sitten jäädä vielä tarkkailemaan tilannetta. Sehän kannatti, sillä Kelmi oli täysin oikeassa - viimeinen ja kuudes pentu (bonuspentu) syntyi 24.6. klo 00.34 ja se oli upea manttelivärityksinen uros. Tämän pennun jälkeen päätin odotella rauhassa, että koska Kelmi olisi valmis siirtymään pissalle ja pesuille. En muista tarkkaan kellonaikaa, kun kävin sitten pissattamassa Kemmun ja pesin sen pepun. Hirveä kiire sillä oli päästä takaisin pentujen luo - en ole koskaan nähnyt kenenkään sutivan pesuhuoneen lattialla tuollaista kyytiä. Kelmi myös ilmaisi ulkona hyvin selkeästi, että kakka ei ole tulossa, pissasin jo, ja nyt on kiire sisälle. Se vinkui ja haukahteli: mennään jo!! No, mehän mentiin. Sain nopeasti kuivitettua pentupedin ja laitoin pesukoneen pyörimään likaisista pyyhkeistä. Pennuilla oli ollut kuumavesipulloilla vuorattu pieni peti, jossa pennut olivat pyyhkeen sisässä lämpimässä odotelleet niin Kelmin ulkoilun kuin myös ne ajat, jolloin oli tarvittu hieman tilaa uuden pennun syntyessä. 



Kelmi rauhoittui välittömästi petiinsä pentuja hoitelemaan. Annoin Kelmille ensin kananmunasta ja hunajasta tehtyä voimajuomaa ja keitin valmiiksi broilerin jauhelihasta lihalientä Kelmin nesteytyksestä huolehtimiseksi. Kaikesta tästä onnesta ymmyrkäisenä en heti pystynyt menemään nukkumaan, vaan katselin pentuja ja emoa noin kolmeen asti yöllä. Silloin annoin Kelmille vielä sen omaa ruokaa ja juotin sen. Makkarini on ihan olohuoneen vieressä (jossa pennut ovat), joten ovi auki lähdin nukkumaan ja laitoin herätyskellon soittamaan klo 7.00. 

Kaikki oli pentupedissä mallillaan herätessäni ja annoin Kelmille heti ruokaa ja juomaa. Tarjoan myös tavallista vettä, mutta sen maistuvuus on aina vähän kyseenalainen. Kelmi on juonut sitäkin aika hyvin, kun kupin nostaa sen eteen. Punnitsin pennut klo 8.00 ja tässä tuleekin nyt seuraavaksi esittelyt kaikista pennuista sekä painot syntyessä ja seuraavana aamuna. Tällä kertaa en yksin ollessani ehtinyt kirjoittaa ylös syntyikö pentu peppu vai pää edellä, mutta sen muistan, että kaikki tulivat sikiöpusseissa ja ensimmäinen pentu syntyi pää edellä. Taisi useampi muukin syntyä pää edellä... Java ymmärsi myös yön aikana, että Kelmin pennut eivät ole hänen pentujaan ja hän saa olla isoäiti nyt aivan rauhassa - ilman pentujen hoitamisesta johtuvaa painetta. Javahan ottaa nyt tästä kaiken ilon irti. Se katselee, mitä tapahtuu, mutta pääosin se vain nukkuu olohuoneessa olevilla pedeillä eikä enää korvaansa lotkauta, vaikka joku pentu vinkuisikin vähän. Pääosin kyllä pennut ovat olleet todella hiljaisia ja tyytyväisiä. Ihana niin! Kelmikään ei stressaa Javan läsnäoloa, vaan on siihen täysin tottunut. Ei ole ollut mustasukkainen pennuistaan tms.

C-pentue 23.6.2023:


1. pentu uros "Tupla", syntymäaika 23.6. klo 22.40, paino 261 g

  • sai nimensä siitä, kun syntyessä näytti siltä, että tulee kaksi pentua kerralla
  • päässä menee siisti tarkkarajainen piirto yli niskan
  • syntymäpainostaan nosti painoa tasan 20 grammaa aamuun mennessä eli painoi 281 g
"Tupla"

"Tupla"

"Tupla"

2. pentu uros "Toka", syntymäaika 23.6. klo 22.48, paino 282 g

  • sai nimensä siitä, kun syntyi toisena pentuna
  • syntymäpainostaan nosti painoa 24 grammaa aamuun mennessä eli painoi 306 g
"Toka"

"Toka"

"Toka"

3. pentu uros "Täplä", syntymäaika 23.6. klo 23.19, paino 232 g

  • sai nimensä siitä, kun värityksessä selvästi useampi täplä
  • (myös Rubydrop's A-pentueessa oli pentunimenä Täplä nykyisellä Amilla)
  • syntymäpainostaan nosti painoa 22 grammaa aamuun mennessä eli painoi 254 g
"Täplä"

"Täplä"

"Täplä"

4. pentu narttu "Tinka", syntymäaika 23.6. klo 23.27, paino 252 g

  • sai nimensä vain siitä, kun tuli sellainen olo :-D
  • syntymäpainostaan nosti painoa 25 grammaa aamuun mennessä eli painoi 277 g
"Tinka"

"Tinka"

"Tinka"

5. pentu narttu "Taika", syntymäaika 23.6. klo 23.57, paino 206 g

  • sai nimensä siitä, kun oli aikamoista taikaa, että tuli kuin tulikin myös tyttöpentuja
  • syntymäpainostaan nosti painoa tasan 20 grammaa aamuun mennessä eli painoi 226 g
"Taika"

"Taika"

"Taika"

6. pentu uros "Tumma", syntymäaika 24.6. klo 00.34 paino 215 g

  • sai nimensä siitä, kun on pennuista tummin ja selkeä mantteliväritys
  • syntymäpainostaan nosti painoa 23 grammaa aamuun mennessä eli painoi 238 g
"Tumma"

"Tumma"

"Tumma"

Pennut ovat kuvissa osa vielä märkiä. Paremmat kuvat saatte myöhemmin (ilman rumia sinisiä hanskoja!)
Kaikki kuvat olen kuvannut itse eli kuvaajana Karoliina Vainio.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti